Muista minua…

 

Yksi Raamatun kohta on itselleni ollut puhutteleva, se, jossa Golgatalla ensin kaksi ryöväriä pilkkaavat Herraa Jeesusta, mutta myöhemmin toinen ryöväreistä sanookin toisen pilkatessa edelleen, että "Muista minua kun tulet valtakuntaasi’". Se, mikä siinä itseäni viehättää on se, että siinä ryöväri ei ehtinyt käydä rippikouluja, ei ehtinyt kuluttaa kirkon penkkejä, ei olla uskonnollinen teeskentelijä vaan siinä kuoleman äärellä Herra antoi hänen tajuta kenen vieressä hän on. Eikä kasteestakaan ollut siinä ristin kärsimyksessä puhetta, riitti että syntinen huokasi MUISTA MINUA. Minusta siinä on väkevä kuvaus myös evankeliointityöhön, ei suurella sanan tulvalla, ei hienoilla termeillä, ei tiettyjä tapoja noudattaen vaan selkeän suoraviivaisesti syntisen pelkkä arka huokaus riittää.

Sain joku vuosi sitten lankomiehen hautajaisissa puhua tästä ja se näytti koskettavan lankomiehen karskeja veljiä liikutukseen asti, edesmennyt lankomies kertoi tapaamisessa itse ennen menehtymistään, että hän sai samalla tavalla huokaista Herran puoleen ja jättäytyä ilman suurempia koreografioita Jeesuksen varaan.    

nim. Yrittäjä