Oltiin perheen kanssa Kainuussa, jossa lunta kyllä riittää joka talvi. Anoppilan lähellä on järvi ja eräällä talvilomalla innostuin kauniina talvipäivänä lähtemään pilkille. Anopin pilkit olivat hiukka kivikaudelta, joten ei muuta kuin ensin urheilutarvikeliikkeeseen ja uudet pilkit pakkiin. Lunta oli varmaan 70 – 80 cm ja amatööripilkkijällä pukkasi hikeä jo pääsy maalta järvelle umpihangessa. No järvelle lopulta päästiin ja sitten pilkkimään. Tein varmaan siinä parikymmentä reikää ja sinnikkäästi yrittelin nostaa Kainuun ahvenia pinnalle, mutta eipä tällä kertaa onnistunut.

Aikani järvellä oltuani lähdin sitten haaluamaan takaisin anoppilaan josko kahvia olisi vävylle tarjolla. Jälleen hikisen taivallusurakan jälkeen pääsin pihalle ja ryhdyin laittamaan pilkkivälineitä katokseen. Mutta missäs on toinen uusista pilkeistä? Kävin kontin moneen kertaan läpi eikä uutta varapilkkiä löytynyt.

Vaan tulipa mieleeni Jeesuksen sana jättäkää kaikki murheenne hänen päällensä ja siinä pihalla sitten huokailin, että Herra ole armollinen anna minun löytää se uusi pilkki jäljiltäni. Jos tästä olisin kellekään maininnut, että lähdenpä tästä etsimään 70 cm lumihangesta pienen pientä pilkkiä, olisi kuulija varmaan arvellut, että täällä lähellä on B-mielisairaala ja siellähän tuollaisia tapauksia hoidetaan. Eipä muuta kuin kahlaamaan lumeen jätetyt jäljet takaisin järvelle.

Kiersin kaikki pilkkireiät ja tarkkailin josko jossain silmään osuisi merkki pilkistä. Kaikki reiät kierrettyäni ja mitään löytämättä huokailin siinä kirkkaassa kevät auringossa, että Herra, kaikki on Sinulle mahdollista, auta minua löytämään se pilkki. Lähdin  samoja jälkiä takaisin päin kohti taloa ja muutama metri ensimmäisestä pilkkiavannosta tulosuuntaan äkkäsin millin parin reiän pehmeässä lumihangessa. Kouraisu perään ja sielläpäs se pilkki olikin. Kiitos tuli huulilta miten ihmeellinen sinä Herra olet, kun tällaisestakin huolta pidät. Ihmeellistä oli sekin, että pilkki oli hyvin lähellä kahluujälkiä enkä ollut osunut ensimmäistä kertaa poismennessä ja takaisin tullessa ko kohdalla lumen pintaan ja hävittänyt sitä pienen pientä jälkeä lumessa.

Itselleni tämä oli todistusta Herran ihmeellisyydestä ja siitä, että ei niin pientä asiaa mitä ei Hänelle voisi jättää ja luottamuksessa lähteä sanan lupauksiin turvaten toimimaan. Ja tämä tarina on TOSI kuten Tapsan laulussa sanotaan.