Vaimonsa oli rukoillut hänen puolestaan vuosikausia mutta kääntymys antoi odottaa itseään. Eräänä syksynä joulun alla Yrjö oli viettämässä pikkujouluja työkavereidensa kanssa eräällä huvilalla, miehet olivat varustautuneet riittävillä ruokatarvikkeilla ja juomilla. Ilta kului vauhdikkaasti, ruokaa ja juomia kului. Puolen yön maissa Yrjö koki, että häntä lyötiin kuin halolla päähän. Katseltuaan ympärilleen etsien, kuka mahtoi lyödä? Hän huomasi kaikkien jo väsähtäneen, kenestäkään ei näyttänyt olevan lyöjäksi. ”Lyönnin” jälkeen oli ääni sanonut:” Yrjö sinä olet väärässä seurassa”. Viina ei enää maistunut ja hän olisi halunnut poistua heti koko juhlista. Vaikka piha oli autoja täynnä, niin kukaan ei ollut ajokunnossa, siellä se aamuyö kului. Aamulla miehet poistuivat huvilalta. Yöllisen täräyksen jälkeen ei alkoholi enää hänelle maistunut ja hän alkoi käydä hengellisissä tilaisuuksissa, ollen myös Aarteenetsijöiden kantavia voimia kunnes Herra kutsui hänet kotiin.

Yrjö oli toisen rakentajan kanssa rakentamassa kesähuvilaa Saimaan saareen 60 – 70 luvulla. He asuivat teltassa, teltta oli sijoitettu ison männyn viereen. Eräänä iltapäivänä Yrjö koki voimakkaasti, että nyt täytyy lähteä veneellä Mikkeliin hakemaan lisää tarvikkeita. Kaveri yritti estellä: ” eihän me tänään tarviketäydennystä tarvita mennään huomenna”. Yrjö ei antanut periksi ja niin lähdettiin, ostokset tehtyään he palasivat takaisin. Kuinka ollakaan, sillä aikaa oli ukkoskuuro iskenyt saareen ja salama oli iskenyt teltan viereiseen mäntyyn ja tullut alas runkoa pitkin maahan sekä repinyt teltan riekaleiksi. Jos he olisivat olleet saaressa niin luultavasti teltassa sateelta suojassa. Herra varjeli miehiä.

Eräänä iltana Yrjö oli työpäivän jälkeen palaamassa työautollaan kotiinsa Espoossa kun mutkaista tietä ajaessaan ääni sanoi: ”jarruta”, Yrjö jarrutti ja samassa oikealta kolmion takaa tuli betoniauto meni tien yli viereiselle pellolle hänen autonsa keulaa lähes hipoen. Kuski oli vahvassa humalassa. Jos Yrjö ei olisi jarruttanut, niin betoniauto olisi osunut hänen autoonsa, jälki olisi voinut olla tuhoisaa.

Yrjö oli rakentamassa kaverinsa kanssa omakotitaloa jollekin tilaajalle, talo oli ns runkovaiheessa. Jostain syystä Yrjö horjahti ja putosi noin neljän viiden metrin korkeudelta tiivistettyyn sorapohjaan. Hän nousi seisomaan ja oli lähdössä takaisin telineille, kaveri toppuutteli: ” älä tule, kyllähän sinulle jotain vammoja täytyi tulla tuollaiseta pudotuksesta”, Yrjö ravisteli vaatteitaan ja sanoi: ” ei tullut, minua kevennettiin ennen maahan tömähtämistä”.

Yrjö oli tekemässä kattoremonttia erään ”horoskoopintekijän” taloon. Hänellä oli telineet talon ympärillä. Monesti on niin, ettei ammattimies kovin montaa lankkua tarvitse jalkojensa alle. Kun hän palasi kahvitauolta työmaalle ääni sanoi: ”vie lankku” ja taas ruokatunnin jälkeen sama ohje. Yrjö noudatti ohjeita ja vei lisää lankkuja telineille näin levittäen lankutettua aluetta. Iltapäivällä jossakin vaiheessa hän huomasi makaavansa lankkujen päällä, mahdollinen sairauskohtaus?  Talossa oli jyrkähkö harjakatto, hän oli ilmeisesti liukunut kattoa pitkin ja pudonnut telineille, jotka pysäyttivät putoamisen. Joitain lieviä vammoja putoamisesta tuli. Ilman lisälankkuja hän olisi pudonnut maahan jossa oli kiviä, pudotuskorkeus noin viisi metriä.

Eräällä tytöllä oli syntyessä toinen ranne paksumpi kuin toinen, samoin käsivarsi oli toista lyhyempi. Tyttö oli Invalidisäätiöllä seurannassa, korttiin merkittiin aina mittaustulokset ehkä vuosittain tytön kasvaessa. Äitinsä joutui lyhentämään puseroissa lyhyemmän käden hihaa. Tytön lähestyessä kahdenkymmenen vuoden ikää he kävivät pastori Seppo Juntusen tilaisuudessa, jossa Seppo rukoili ja ranne oheni ja käsivarsi tuli saman pituiseksi kuin toinenkin käsivarsi. He menivät Invalidisäätiölle tarkastukseen, jossa todettiin käsien olevan saman pituiset ja ranteet saman paksuiset. Siellä henkilökunta katsoi seurantakorttia ja vetivät aiempien tulosten yli ”henkselit” sekä kirjoittivat korttiin ja totesivat: ”väärin mitattu”. Tyttö perheineen tiesi kyllä totuuden mutta tilastoihin jäi ainakin sillä kertaa väärä tieto. Ilmeisesti heidän mielestään ihmeitä ei voi tapahtua.